PIKKUJOULUT

Soisalo-opiston nukkekotipiirin pikkujoulua vietimme maanantaina Leena A.n vieraina. Ohjelmassa oli paljon mieltä kutkuttavaa. Aluksi värkkäsimme enkeleitä nukkekoteihimme. Kuvassa aikaansaannoksemme.

Eiran ehdotuksesta olemme aloittaneet ns. rompetorin, johon jokainen voi tuoda itseltään joutavaa. Niinpä vaihtoivat "romppeet" omistajaa ihan sutjakasti. Myös miniatyyritarvikkeiden myyntipöytä kutsui tutkimaan olisiko jotain oman nukkekotimaailman tarpeisiin.

Herkkupöytä pikkujoulujen tapaan muodostui nyyttäreinä, oih' mitä herkkuja nautimmekaan.

Opettajamme Eira Auvinen kiittää tässä meidän kaikkien nimissä Tapio Leskistä, joka on lähes koko syystyökauden ajan auttanut meitä tuomalla kuviosan, muita sähkösahoja ja välineitä kerhomme käyttöön.

Tässä Tapion oma taidon näyte; pienen pieni täydellinen puukko ja pähkinänkuorista ja massasta tehty munavoikuppi.

Sitten on aika Eiran saada kiitoksemme Maija Liisan ojentamana.

Oli tosi  hieno syyskausi, kiitos Eira!

NYT SYTTYY TOINEN KYNTTILÄ

 Näiden adventtikynttilöiden jalat olen tehnyt korun osista. Kynttilä on valkoiseksi maalattu hammastikku, päässä mustaa maalia.

 Kynttiläkruununi on vähitellen saanut lopullisen muotonsa. Kynttilät olen tehnyt vanhojen kynttiläjämien  steariinissa kastaen. Jalka muotoutuu korun osasta ja hamihelmestä.

RAUTALANKA TAIPUU

Alkuvirittelynä teimme tämän viikon nukkekotikerhossa vispilöitä. Tässä muutama versio.

 Rautasänky oli tämän kerran varsinainen työmme. Kukin hahmotteli omaa sängyn kokoa ja alkuun päästiin

Edellisellä kerralla aloittelimme kynttiläkruunun tekoa. Itse kukin oli viikon aikana löytänyt omat ratkaisunsa lopullisen tuotoksen muodosta.

                                 

Oma tuotokseni on tuo punainen taaempana lasikupista tukea hakien

ADVENTTIA

Liekki lämmin kynttilästä

syttyy ihmissydämeen,
matkaa teemme arjen hämärästä 
jo juhlaan jouluiseen

Oikein Hyvää ja Siunattua Adventti-aikaa Teille Kaikille Lukijoille!

T. Eevastiina

MIKÄTIN

 Eira antoi meille tehtäväksi keksiä tuollaisesta lasikehyksen pidikkeestä jotain nukkekotiin.

Kolmella meistä riitti energiaa pähkäillä asiaa. Kuvassa takana naulakon muotoon värkätty mikätin. Alla vasemmalla oikein kaunis enkelilampetti. Oikealla minun vääntöni. Se syntyi isotätini Adan kotona Helsingissä olleen 1930-luvun puhelimen pohjalta.

Enkelilampetti on erityisen ihana idea, sitä pitää itsekin kokeilla.

HUONEKALUJA TEHTAILLAAN!

Olemme värkänneet urakalla erilaisia huonekaluja nukkekoteihimme viime viikot. Eira mahdollisti meille käynnin Varkaudessa Opiston miesten puutyöpiirissä. Saimme opetella miesten johdolla erilaisten sahojen käyttöä. Tuloksena meillä oli iso kasa huonekalun osia pussissa kotiin lähtiessä. Saimme myös kunniamaininnan: osoittauduimme miesten mielestä toimeliaiksi.

 On meillä omasta takaakin sahuri. Sillä Kerhomme jäsen Tapio on käynyt monet kerrat monipuolisine sahoineen sahaamassa vaikeita paikkoja ja itsekin olemme sahanneet suoraa ja kaarevaa.

Esittelen tässä ensimmäisen huonekaluni. Sen kaavat ovat englantilaisesta kirjasta. Kun nojatuolin takalautaa leventää, saa leveämmän uuden mallin.

Tässä kaava lähempää mittoineen.

KOMPASTUN

Marraskuun hämärässä kompastun. Kipeä polvi edellä suistun lattialle, kädet haraten tukea seinästä. Kipu aloittaa tykytyksen heti. Hätäisenä tunnistan,  muu keho on kunnossa. Kylmäpakkauksen jäinen apu lohduttaa kärsivää polveani. Mieleni etsii syitä takaiskulle. On jäätävä odottamaan, hiljennettävä askellusta.

Seurailen kivun kulkua, kylmäpakkausta välillä pakastellen. Seuraava päivä on jo helpompi.

   

 Monien kipuvuosien ja erilaisten takaiskujen jäljiltä sieluni maisema on ruopattu.